Rokottaako vai ei?
Rokotukset puhuttavat vanhempien keskuudessa aina voimakkaisiin tunteisiin saakka. Rokotusten pelätään aiheuttavan esimerkiksi puheen viivästymiä, allergioita ja pitkäaikaisia sairauksia. Näiden kannanottojen lukeminen sai jopa allekirjoittaneenkin pohtimaan asiaa moneen kertaan. Mietin, mitkä rokotukset haluan meidän lapselle ottaa ja mitkä mahdollisesti jätän ottamatta. Sitten aloin kuitenkin pohtimaan asiaa siltä kantilta, että haluanko todella altistaa lapseni niille taudeille joilta rokotteet suojaavat. Uskon myös laumasuojaan, ja pohdin haluanko oman lapseni kautta altistaa muiden lapsia tarttuville ja jopa hengenvaarallisille taudeille.
Mitä nämä taudit ja rokotteet sitten ovat?
Rokotusohjelman mukaan lapset saavat ensimmäisen rokotteen ollessaan kahden kuukauden ikäisiä. Kahden kuukauden ikäinen vauva on vielä todella pieni ja tuntui jotenkin kurjalta että pidän häntä sylissäni kun terveydenhoitaja ruiskuttaa hänen suuhunsa elävää (vaikkakin heikennettyä) vatsatautivirusta. Näin kuitenkin alkoi meidän rokotetaipaleemme. Mitä rokotteesta seurasi? Kakkaa tuli ehkä vähän harvemmin kuin ennen ja Miro oli väsyneempi. Ensimmäisiä iltoina vatsa oli selvästi kipeä, sillä Miro saattoi havahtua huutamaan useita kertoja kivusta. Oireet helpottivat suhteellisen pian, eikä ne meidän kohdalla olleet vaikeita.
Millainen rotavirus sitten oikein on? Rotavirus aiheuttaa voimakasta ripulia, oksentelua ja kuumetta. Perusterve aikuinen ihminen kestää vatsataudin melko helposti, mutta muistelepa viime kertaasi vatsataudissa. Oliko hyvä olo? Tuskin. Olo on kuin jyrän alle jääneellä ja olo heikkenee nopeasti mikäli edes vesi ei pysy sisällä. Ajattele tämä tauti pienelle lapselle. Pieni lapsi ei kykene ajattelemaan että nyt täytyy vaan juoda jottei kuivu. Pieni vauva varsinkin kuivuu hyvin herkästi ja voinnin romahdus voi tapahtua hyvinkin radikaalisti. Mikäli rota sattuu kohdalle vauvan kanssa, sitä toivoisi asuvansa lähellä sairaalaa. Mekään ei asuta. Minua henkilökohtaisesti pelottaisi ajatus voimakkaasti oksentelevasta tai ripuloivasta vauvasta, jota en saa syömään ja joka on vaarassa kuivua ja sairaalaan on liki tunnin ajomatka. Kun Miro oli aivan pieni, luin että pienen vauvan kohdalla kuivuminen voi johtaa siihen pisteeseen, ettei tippaakaan saa enää helposti asennettua ja tämä voi tapahtua hyvin nopeasti. On sanomattakin selvää, että valitsin ennemmin rokotteen kuin tämän kauhukuvan.
Kolmen kuukauden iässä saatiin rotavirusrokotteen tehoste ja uutena kuvaan astuivat pistettävät rokotteet. Nämä pistettävät rokotteet antoivat suojan kurkkumätää, jäykkäkouristusta, hinkuyskää, poliota ja Hib-tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, kurkunkannentulehdusta ja verenmyrkytystä vastaan. Pistettävät rokotteet ovat ikäviä, vauvaa kirpaisee ja saattaa alkaa itkettää. Äidin sydäntä kouraisee kun pieneen sattuu. Ei kuitenkaan ollut kahta sanaa, emmekö olisi antaneet näitä rokotteita. Ei kiinnosta hinkuyskät, poliot tai aivokalvontulehdukset ei. Pelkästään aivokalvontulehdus on tauti, joka voi viedä hautaan, siihen kun voi liittyä tajunnanmenetyksiä, sokki tai sydämen tai hengityksen vajaatoimintaa. Aivokalvontulehduksen voi saada tartuntana, tiesitkö? Minä en tiennyt ennen kuin työkaveri sairastui siihen taannoin.
Viiden kuukauden iässä saatiin viimeinen satsi rotavirusrokotetta ja siinä ohessa tuli taas kaksi piikkiä. Yllämainittuja tauteja (viitosrokote) tehostamaan annettiin tehoste ja kuvaan astui myös PCV eli rokote aivokalvontulehdusta, keuhkokuumetta, verenmyrkytystä ja korvatulehdusta vastaan. Ennen Miron syntymää mietin, onko lasta nyt niin tähdellistä rokottaa korvatulehdusta tai keuhkokuumetta vastaan. Päädyin kuitenkin rokottamaan lapseni täysin rokotusohjelman mukaisesti, koska näiden rokotteiden kohdalla en usko että niitä lisättäisiin rokotusohjelmaan syyttä suotta.
Seuraavat rokotteet on tulossa nyt vasta reilun puolen vuoden päästä, vuoden iässä. Silloin saadaan tehosteita jo annetuista rokotteista ja lisänä MPR eli rokote tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan. Tuhkarokkoa liikkuu maailmalla hyvinkin paljon, joten pidän rokotetta tärkeänä. Sikotauti voi pahimmillaan aiheuttaa jopa lapsettomuutta. Jälleen siis, rokotteet otetaan.
Aiomme myös ottaa rokotteet vesirokkoa vastaan. Minä kuulun niihin harvinaisiin aikuisiin, jotka eivät ole vesirokkoa sairastaneet. Viime kesänä raskaana ollessa pelkäsin moneen otteeseen, sillä ympärillä oli väkeä sekä vesirokon, että vyöruusun pauloissa ja raskaana olevalle vesirokko on vaarallinen. Aikuisella se on kuuleman mukaan muutenkin pahempi. Harkitsen siis vakavasti rokotteen ottoa itsellenikin ja Miron aion rokkoa vastaan rokottaa.
Kausi-influenssarokote on ainoa minkä suhteen olen kriittinen. Influenssaa on liikkellä useita erilasia virusmuunnoksia ja se, osuuko kunkin vuoden rokote kohdilleen tuntuu olevan lottoa. Tämän vuoksi en itse ole koskaan rokottanut itseäni ja tuskin rokotan lastanikaan. Kausi-influenssarokotteen jako tuntuu nimittäin hieman lääkeyhtiöiden joukkohysterisoinnilta jotta lääkettä saataisiin myytyä hurjan paljon. Hyvin usein valitettavasti sitten kuitenkin ilmoitetaan, että rokote ei tänä vuonna tehonnut toivotulla tavalla. Tämän vuoksi meidän perheessä se on jäänyt ottamatta ja uskoakseni jää ottamatta myös jatkossa.
Jokainen tekee omat valintansa, mutta uskon että rokotteista on meille hyötyä pitkässä juoksussa.
-Laura
Mitä nämä taudit ja rokotteet sitten ovat?
Rokotusohjelman mukaan lapset saavat ensimmäisen rokotteen ollessaan kahden kuukauden ikäisiä. Kahden kuukauden ikäinen vauva on vielä todella pieni ja tuntui jotenkin kurjalta että pidän häntä sylissäni kun terveydenhoitaja ruiskuttaa hänen suuhunsa elävää (vaikkakin heikennettyä) vatsatautivirusta. Näin kuitenkin alkoi meidän rokotetaipaleemme. Mitä rokotteesta seurasi? Kakkaa tuli ehkä vähän harvemmin kuin ennen ja Miro oli väsyneempi. Ensimmäisiä iltoina vatsa oli selvästi kipeä, sillä Miro saattoi havahtua huutamaan useita kertoja kivusta. Oireet helpottivat suhteellisen pian, eikä ne meidän kohdalla olleet vaikeita.
Millainen rotavirus sitten oikein on? Rotavirus aiheuttaa voimakasta ripulia, oksentelua ja kuumetta. Perusterve aikuinen ihminen kestää vatsataudin melko helposti, mutta muistelepa viime kertaasi vatsataudissa. Oliko hyvä olo? Tuskin. Olo on kuin jyrän alle jääneellä ja olo heikkenee nopeasti mikäli edes vesi ei pysy sisällä. Ajattele tämä tauti pienelle lapselle. Pieni lapsi ei kykene ajattelemaan että nyt täytyy vaan juoda jottei kuivu. Pieni vauva varsinkin kuivuu hyvin herkästi ja voinnin romahdus voi tapahtua hyvinkin radikaalisti. Mikäli rota sattuu kohdalle vauvan kanssa, sitä toivoisi asuvansa lähellä sairaalaa. Mekään ei asuta. Minua henkilökohtaisesti pelottaisi ajatus voimakkaasti oksentelevasta tai ripuloivasta vauvasta, jota en saa syömään ja joka on vaarassa kuivua ja sairaalaan on liki tunnin ajomatka. Kun Miro oli aivan pieni, luin että pienen vauvan kohdalla kuivuminen voi johtaa siihen pisteeseen, ettei tippaakaan saa enää helposti asennettua ja tämä voi tapahtua hyvin nopeasti. On sanomattakin selvää, että valitsin ennemmin rokotteen kuin tämän kauhukuvan.
Kolmen kuukauden iässä saatiin rotavirusrokotteen tehoste ja uutena kuvaan astuivat pistettävät rokotteet. Nämä pistettävät rokotteet antoivat suojan kurkkumätää, jäykkäkouristusta, hinkuyskää, poliota ja Hib-tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, kurkunkannentulehdusta ja verenmyrkytystä vastaan. Pistettävät rokotteet ovat ikäviä, vauvaa kirpaisee ja saattaa alkaa itkettää. Äidin sydäntä kouraisee kun pieneen sattuu. Ei kuitenkaan ollut kahta sanaa, emmekö olisi antaneet näitä rokotteita. Ei kiinnosta hinkuyskät, poliot tai aivokalvontulehdukset ei. Pelkästään aivokalvontulehdus on tauti, joka voi viedä hautaan, siihen kun voi liittyä tajunnanmenetyksiä, sokki tai sydämen tai hengityksen vajaatoimintaa. Aivokalvontulehduksen voi saada tartuntana, tiesitkö? Minä en tiennyt ennen kuin työkaveri sairastui siihen taannoin.
Viiden kuukauden iässä saatiin viimeinen satsi rotavirusrokotetta ja siinä ohessa tuli taas kaksi piikkiä. Yllämainittuja tauteja (viitosrokote) tehostamaan annettiin tehoste ja kuvaan astui myös PCV eli rokote aivokalvontulehdusta, keuhkokuumetta, verenmyrkytystä ja korvatulehdusta vastaan. Ennen Miron syntymää mietin, onko lasta nyt niin tähdellistä rokottaa korvatulehdusta tai keuhkokuumetta vastaan. Päädyin kuitenkin rokottamaan lapseni täysin rokotusohjelman mukaisesti, koska näiden rokotteiden kohdalla en usko että niitä lisättäisiin rokotusohjelmaan syyttä suotta.
Seuraavat rokotteet on tulossa nyt vasta reilun puolen vuoden päästä, vuoden iässä. Silloin saadaan tehosteita jo annetuista rokotteista ja lisänä MPR eli rokote tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan. Tuhkarokkoa liikkuu maailmalla hyvinkin paljon, joten pidän rokotetta tärkeänä. Sikotauti voi pahimmillaan aiheuttaa jopa lapsettomuutta. Jälleen siis, rokotteet otetaan.
Aiomme myös ottaa rokotteet vesirokkoa vastaan. Minä kuulun niihin harvinaisiin aikuisiin, jotka eivät ole vesirokkoa sairastaneet. Viime kesänä raskaana ollessa pelkäsin moneen otteeseen, sillä ympärillä oli väkeä sekä vesirokon, että vyöruusun pauloissa ja raskaana olevalle vesirokko on vaarallinen. Aikuisella se on kuuleman mukaan muutenkin pahempi. Harkitsen siis vakavasti rokotteen ottoa itsellenikin ja Miron aion rokkoa vastaan rokottaa.
Kausi-influenssarokote on ainoa minkä suhteen olen kriittinen. Influenssaa on liikkellä useita erilasia virusmuunnoksia ja se, osuuko kunkin vuoden rokote kohdilleen tuntuu olevan lottoa. Tämän vuoksi en itse ole koskaan rokottanut itseäni ja tuskin rokotan lastanikaan. Kausi-influenssarokotteen jako tuntuu nimittäin hieman lääkeyhtiöiden joukkohysterisoinnilta jotta lääkettä saataisiin myytyä hurjan paljon. Hyvin usein valitettavasti sitten kuitenkin ilmoitetaan, että rokote ei tänä vuonna tehonnut toivotulla tavalla. Tämän vuoksi meidän perheessä se on jäänyt ottamatta ja uskoakseni jää ottamatta myös jatkossa.
Jokainen tekee omat valintansa, mutta uskon että rokotteista on meille hyötyä pitkässä juoksussa.
-Laura
Kommentit
Lähetä kommentti